lauantai 31. heinäkuuta 2010

Euroopan paras bailupääkaupunki?




Belgrad. Itse nimessä on jotain hyvin tunnelmallista. Ensimmäinen kosketus Serbian pääkaupunkiin syntyi hikisen hellebussin siirtyessä lentokentältä kohti kaupungin keskustaa. 45 minuuttia kestävällä matkalla hostelli-isäntämme ja oppaamme Stefan kertoi muutamia faktoja maastaan:

1. Kaikkialla on turvallista, ainoastaan pääkaupungin bussissa kannattaa varoa pitkähihaisia miehiä näpistelyjen varalta. Sellitoverit ovat tehneet taskuvarkaille vankila-aikoina tunnistusarvet käsiin, joten vain tietty joukko käyttää yli 30 asteen helteelläkin takkia.
2. Serbiasta löytyy kaikkea: pääkaupunki tarjoaa parhaat bileet (Lonely Planet kuulemma vahvistaa faktan), Euroopan suurimman ortodoksisen katedraalin (sisäosan rakennustyöt ovat vielä käynnissä), parhaat täytetyt letut (kokeiltu! ja njaah, maistettu parempiakin), ja tietysti parhaat urheilijat (serbit ovat tunnetusti ylpeitä muun muassa omista koripalloilijoistaan lahden toisella puolen)
3. Kesällä on turhan kuuma, mutta ei hätää, kaikki suuntaavat helteellä "rannalle", eli kaupungin läpi virtaavan Sava-joessa lepäävälle Ada Ciganlija -saarelle.
4. Mainitsinko jo, että Belgradissa on Euroopan paras yöelämä?

Näiden puheiden jälkeen ei voinut kun laskea rinkan kerrossängyn viereen, ottaa huikan kloorilta maistuvaa hanavettä (varsin juomakelpoista) ja miettiä mistä aloittaa. Serbian - ja koko Balkanin alueen - historia on lievästi sanoen tapahtumarikas . Valtioiden rajoja on rakennettu ja purettu lukuisia kertoja ja serbivaltion johdossa on ollut erilaisia diktaattorin elkeitäkin omaavia propagandapersoonia, jotka ovat tehneet näkökulmasta riippuen paljon karmeita asioita tai vastaavasti etnistä puhdistusta kannattavan mielestä varmasti paljon hyvää.

Kymmenen euroa kustantanut vaatimaton yöpaikka Hostel Sveti Djordje sijaitsee varsin näppärästi aivan keskustan tuntumassa. Päivä tai pari kuluu helposti tutustumalla kaupungin reunalla olevaan komeaan linnakkeeseen ja viilentyen keskustan puistoissa. Virallista turistiosuutta tuli hoidettua myös Jugoslavian isähahmo Josip Titon museossa. Kuten tuossa mainiolla Balkan travellers -sivuilla olevassa jutussakin todetaan, tuon Jugoslaviaa koossa pitäneen partisaanihahmon eriskummallista suosiota ei voi olla ihmettelemättä. Museosta löytyy muun muassa tuhansia soihtuja, joita ihmiset kantoivat Titon syntymäpäivän kunniaksi juostuilla maratoneilla. Soihtujen matka ei ollut suinkaan vaatimaton: läpi Jugoslavian. Balkan travellers -sivulle on tiivistetty hyvin myös sotarikoksista syytetyn presidentti Slobovan Miloševićin tekosia.

Mutta miten raffi lähihistoria nivoutuu yhteen hyvän bailuskenen kanssa? Erään tulkinnan mukaan belgradilaisten into viipyillä baareissa pikkutunneille saakka ilman huolta seuraavaan työpäivään sijoittuvasta päänsärystä voidaan johtaa kansakunnan tuoreisiin muistikuviin ikeen alla vietetyistä vuosista. Kun on kerta lopultakin tilaisuus nauttia elämästä ja vapautua, niin pop-biitti taustalle ja baariin!

Hehkutetun yöelämän ydinpaikat sijaitsevat lähinnä kaupungin keskustassa ja joen varrella. Keskustasta toden totta löytyi lukuisia kivoja pikkubaareja live-esityksineen, ironisviiksisine indieskeneineen ja kapakoineen, joiden ovissa ei lue nimiä. Eräs ehdottomasti käymisen arvoinen paikka on osoitteessa Bulevar Despota Stefana 36 sijaitseva boheemi Blow up Bar (kuvassa vasemman puoleinen tyttö suosittelee juuri herkkudrinkkiä) ja myös naapurissa sijaitseva Brod on kiva. Tutustuimme myös suuremmalla porukalla joenvarrella sijaitseviin laiva- ja lauttabaareihin, joissa valtaosassa soi jäätävä eurodiscotrancebalkanjytä esitanssijoineen, jotka näytivät keikkailleen jo 90-luvun alussa. Not recommendable. Sinnikäs jokivarren kulkija voi löytää myös rennompaa musiikkia tarjoavampia funky-botskeja. Check!

Onko Belgrad yökiitäjän näkökulmasta Euroopan paras? Tällä empirialla ei pysty ottamaan kantaa ykkössijaan, mutta kiitettävä se on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti